Posti toi torstaina 18 tetraa muksu-puuroja, hopottajien kamppis siis alkoi vihdoinkin. Puurot laitettiin Mammin "omaan" laatikkoon, mistä neiti saa ite aina ottaa yhden kun moista aletaan maistelemaan. Itse olen yllättynyt siitä kuinka hyvän makusia ne puurot ovat olleet mitä on keritty maistelemaan.
Mammi rakastaa syömistä ja tämä "oma" laatikko onkin ruokaa rakastavalle Mammille oikea aarrearkku. Osa tetroista onkin jo sen näköisiä, että niitä on tarkemmin tutkiskeltukin. On ihanaa omata lapsi jolle ruoka maistuu ja joka on valmis maistamaan aina kaikkea uutta, toisinaan kyllä hieman ennakkoluuloisena.
Mammi rakastaa syömistä ja tämä "oma" laatikko onkin ruokaa rakastavalle Mammille oikea aarrearkku. Osa tetroista onkin jo sen näköisiä, että niitä on tarkemmin tutkiskeltukin. On ihanaa omata lapsi jolle ruoka maistuu ja joka on valmis maistamaan aina kaikkea uutta, toisinaan kyllä hieman ennakkoluuloisena.
Nyt kun päästiin aiheeseen, niin voisin laittaa muutaman kuvan siitä, kun Mammi tänään söi ihan itse spaghettia ja jauhelihakastiketta. Voin sanoa, että sotku oli melkoinen. Keittiön ruokapöydällä oleva valkoinen vahakangaskin sai pienoisen värjäyksen samalla.. eihän tomaattikastike lähtenyt pois vaikka kuinka yritin. Ehkäpä menen uuden liinan ostoon.. tällä kertaa vaan taidan miettiä liinan värin uusiksi.. monessa paikassa jauhetaan lapsentahtisesta ruokailusta ja tämä taitaa olla juurikin sitä. :) Ruokailun jälkeen mies kiroili kun ei meinannu saaha tyttöä puhtaaksi. Ehkäpä tomaattinen jauhelihakastike ei ole ihan paras mahdollinen ruoka harjoitella syömistä itse.
...ja koko naamalla
Nam Nam.. Hyvää taisi olla :D
Omppu meillä on aina ollut erittäin huono syömään. Tuntuu, että reikäleivästäkin syö vain sen reiän. Toisinaan sitä miettii, että millä se lapsi elää mutta niin se vain jollakin keinolla kasvaa ja kehittyy kokoajan lisää. Ollaankin mietitty Ompun syömistä moneen otteeseen ja on myös mietitty sitä, että miten tän syömättömyys-ongelman sais selätettyä. Vielä ei kuitenkaan oo mikään keino tepsinyt ja pakottaakkaan ei lasta saa.
Mieheni äiti sanoo aina "kyllä se lapsi syö sitten kun sillä on nälkä.. ei se nälkään kuole" Ei varmaankaan, mutta jos ruoka on todella ykspuoleista, ei kasvava lapsi saa siitä kaikkea tarvitsemaansa ravintoa. Onneksi on kuitenkin vitamiinit joita Omppa syö mukisematta ja maito maistuu myös hyvin.
On vaan niin "hauskaa" kun jälkikasvu on tässä ruoka-asiassa niin erilaisia.. toinen syö kuin hiiri ja toinen söis niikuin hevonen, eikö joku niiden välimaastosta olis kaikkein paras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti